Erityishuolto-ohjelma

Erityishuollon tarpeessa olevalle henkilölle on aina laadittava erityishuolto-ohjelma. Erityishuolto-ohjelman hyväksyy erityishuollon johtoryhmä tai sen määräämä henkilö.

Vaikka vammaispalvelulaki on ensisijainen suhteessa kehitysvammalakiin, niin kun kehitysvammainen tai vastaavaa tukea tarvitseva asiakas ei saa sen perusteella riittäviä tai sopivia palveluita, tai palvelut olisivat asiakkaalle edullisempia kehitysvammalain perusteella järjestettyinä, niin asiakkaalla on oikeus saada palvelut kehitysvammalain nojalla (ks. myös Tukiliiton ja Kehitysvammaliiton kannanotto nykyisen lainsäädännön voimassaolosta ja soveltamisesta).

Mikä erityishuolto-ohjelma on?

Erityishuolto-ohjelma on asiakirja, johon kirjataan ne palvelut, jotka henkilö saa kehitysvammalain nojalla. EHO:n tulisi sisältää suunnitelma annettavan erityishuollon toteuttamistavasta sekä siitä, milloin EHO on viimeistään tarkistettava. EHO on muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös siihen kirjatuista palveluista.

EHO on merkittävä asiakirja siksi, että sillä päätetään toteuttamistapoineen niistä yksilöllisistä palveluista ja tukitoimista, jotka henkilö saa erityishuoltona. Näitä voivat olla esim. työtoiminta, päivätoiminta, asumisen tukitoimet, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, lyhytaikainen huolenpito (tilapäishoito), kuntoutusohjaus, tukihenkilö, erityisneuvolan tai kuntoutuskeskuksen tuottamat palvelut yms.

EHO:n laatiminen ei edellytä kehitysvammadiagnoosia

Kehitysvammalaissa säädetään erityishuollon antamisesta henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluja. EHO:n laatiminen ei edellytä kehitysvammadiagnoosia, vaan ratkaisevaa on erityishuollon tarve.

Kehitysvammalain soveltamisen piiriin kuuluvilla henkilöillä on katsottu olevan vahva määrärahoista riippumaton ns. subjektiivinen oikeus tarpeidensa mukaiseen erityishuoltoon, mutta ei tiettyihin erityishuollon palveluihin: erityishuoltoa järjestävällä hyvinvointialueella on harkintavaltaa määritellä se, millä yksittäisillä palveluilla se asiakkaan erityishuollon tarpeisiin vastaa. Palveluiden on kuitenkin oltava asiakkaalle sopivia ja hänen etunsa mukaisia.

EHO:n ulkopuolelle jää usein palveluita, joita vammainen henkilö saa esimerkiksi vammaispalvelulain nojalla. Nämä muut palvelut tulee kirjata asiakkaan palvelu- tai asiakassuunnitelmaan, ja hyvinvointialue tekee niistä hakemuksesta erilliset päätökset.

Muuta huomioitavaa:

• Erityishuoltona saadut palvelut ja niihin liittyvät kuljetukset ovat henkilölle ylläpitoa lukuun ottamatta maksuttomia. Lisätietoa asiakasmaksuista löytyy Tukea toimeentuloon -sivuilta.
• EHO on mahdollisuuksien mukaan laadittava yhteistyössä henkilön itsensä ja hänen edunvalvojansa tai muun huoltajansa sekä sosiaalilautakunnan kanssa ja tarkistettava aina tarpeen mukaan.
• Erityishuolto-ohjelmaan voidaan hakea muutosta aluehallintovirastolta. Muutosta voi hakea 30 päivän kuluessä päätöksen tiedoksisaannista kehitysvammalain 81 a §:n mukaisesti tai ilman määräaikaa kehitysvammalain 36 §:n perusteella. Kun EHO:on on haettu muutosta kehitysvammalain 81 a §:n perusteella, aluehallintoviraston muutoksenhaun johdosta antamasta päätöksestä voi valittaa edelleen hallinto-oikeuteen. Aluehallintoviraston EHO:sta kehitysvammalain 36 §:n nojalla tekemästä päätöksestä ei sen sijaan saa valittaa edelleen esimerkiksi hallinto-oikeuteen, vaan se jää pysyväksi.

Lainsäädäntöä

Laki kehitysvammaisten erityishuollosta

Asetus kehitysvammaisten erityishuollosta

Tämän sivun tieto koskee vanhaa lainsäädäntöä. Uutta lainsäädäntöä koskeva tieto on koottu pääsivulle Tuki ja neuvot.